Ruokapakkomielteitä

En ymmärrä mistä tämä mun pakkomielle olla hyvä äiti nyt kumpuaa! Tai tottakai jokainen haluaa olla hyvä äiti, eikä tämä millään ailla oo hyvän äidin mitta, mutta kumminki! Mulla on siis pakkomielle nyt tuon kuopuksen kanssa kaikkeen sen syömiseen liittyen!

Taas kuorin, keitin ja soseutin kasviksia raivon vallassa, kun nyt vaan oon päättänyt tehdä ne itse. En osaa lopettaa, vaikken todellakaan enää jaksais. Help! Onhan se toki varmaan parempaa ruokaa vauvalle tuo itse tehty, vaikken todellakaan usko, että teollisissa vauvan ruuissa on mitään vikaa! Ja jää meidän pikkukirpun ruokavalio toistaseks myös huomattavasti ykspuolisemmaksi kuin valmiit purkkiruuat, kun mun soseutukset koostuu lähinnä perunasta, porkkanasta, parsakaalista ja bataatista! Välillä käytän myös maissia, kukkakaalia, kesäkurpitsaa ja riisiä, mutta that's it! Ja välipalahedelmät meidän kirppu on kyllä saanut purkista koko ajan..

Joo, pakastimesta löytyy myös pakastettua maitoa vieläkin kirpun ollessa yli 7kk..

Toinen pakkomielle mulla on imetys. En oo missään vaiheessa "nauttinu" kyseisestä hommasta, mutta en voi korvikettakaan antaa. Tämän toki tiedä kumpuavan siitä, että esikoinen ei alkanut aikoinaan rintaruokinnalle lainkaan. Sai vaan hulluja raivareita ja lopulta itkettiin molemmat. Jaksoin ehkä kaks viikkoa yrittää. Tämä toinen taas alkoi imeä heti synnyttyään mainiosti, joten halusin pitää siitä myös kiinni. Noin kahden kuukauden ikäsenä söi pullosta parin viikon ajan ehkä puolet päivän maitoannoksista ja meinasi kieltäytyä imetyksestä sen jälkeen kokonaan, joten menin paniikkiin enkä antanut pulloa vähään aikaan ollenkaan. Sittenhän siinä kävikin niin, ettei pullo kelvannut kohta lainkaan, joten jipii: sitähän ei lähdetäkkään enää yhtään mihinkään ilman vauvaa! No, nyt onneksi pari viikkoa sitten sain ruokittua kirpun pullosta ja siitä lähtien oonkin pitäny huolen, että vähintään kerran päivässä meillä syödään tuttipullosta! En tosin oo vielä valmistautunu imetyksen lopetukseen enkä tiedä tuleeko mulle taas paniikki, jos rinta ei kohta kelpaakkaan. Senpä näkee sitten..

Nyt kun mulla on ollut täysin pullovauva ja täysin rintavauva, en todellakaan osaa sanoa mitä tekisin kolmannen vauvan kanssa!

Ymmärrän, että ensimmäisen lapsen äidit haluaa olla tarkkoja vauvan syönnistä ja juonnista, mutta mua ei kiinnostanut esikoisen kanssa juuri lainkaan! Soseutin kyllä ruuat itse kerran tai pari ja tosiaan yritin sitä imetystä, mutta kyllä meidän iso poika on isoksi kasvanut teollisilla purkkiruuilla ja korvikemaidolla ja hyvin onkin kasvanut! Nyt "luomuillessani" pikkumies kasvaa HUOMATTAVASTI hitaampaa, tulee jopa kilon veljensä painoa jäljessä! Enkö voi jo antaa periksi?